Vähän vaihtelua

Moikka! Eilen tallilta kotiin tullessani huomasin että Bella oli käynyt kirjoittelemassa tänne blogiin postauksen. Onneksi se ei ollut huomannut tuota "julkaise" nappia, niin sain korjailtua pahimmat kirjoitusvirheet. No, mutta päästetään Bella ääneen!

Hirnahdus ja hörähdys teille lukijat! Ajattelin että teidän olisi nyt aika saada vähän jotain vaihtelua Lydian super-tylsiin postauksiin. Niimpä päätin kirjotella teille jotain meidän eilisistä puuhailuista tallilla. Elikkäs puoli viiden maissa Lydia tuli tallille. Suht koht nopeasti se sai mut laitettua kuntoon. Jouduin kentälle ihan yksin, ja se oli aika jännää. Varsinkin matka sinne kentälle, oli meinaan jo pimeetä.

Varmaan ainakin puolet alkukäynneistä sen piti säätää jalustimia sun muuta, joka oli kyllä ihan super ärsyttävää! Varsinkin kun mun olis pitäny seistä paikoillani. Sitten kun me oltiin sen mielestä kävelty tarpeeks, pääsin vihdoin ja viimein ravailemaan. Menin aika kiltisti, lukuun ottamatta kokorataleikkaata jonka loppuun vetäisin penet sivuloikat. Pitäähän ratsastajalla nyt jotain haastetta olla! Sitten me alettiin tekemään käynnissä vähän väistöjä. Aluksi en olisi kyllä millään halunnut liikutella jalkojani ristiin. No, päätin sitten kuitenkin tehdä pari väistöä kunnolla. Sen jälkeen pääsin laukkaamaan, jee! Tosin vain yhden pikänsivun ympyrän, ja sitten pitikin jo jatkaa niitä tylsiä väistöjä. Just kun mä olisin päässy vauhtiin! Toiseen suuntaan on mun mielestä vaikeampi laukata, joten nostin heti väärän laukan, ja tiputin kesken ympyrän raville... Siinä kohtaa sain pienet välikäynnit, joiden jälkeen tehtiin keskiympyrällä siirtymisiä. Niissä olin alkuun aika halkala, mutta menin lopuksi ihan nätisti.

Oltiin menty noin 40 minuuttia, kun Lydia sai kummallisen päähänpiston ottaa satulan pois jo kentällä. Ajattelin että no mikäs siinä, raahatkoon sen sitten täältä saakka talliin. Yleinsä se vaan otetaan vasta sielä tallissa pois... Pikkuhiljaa sitten hoksasin että mun urakka ei ollukkaan vielä tässä. Se ratsasteli mulla vielä ilman satulaa. Ravailtiin ja laukkailtiin vaan ihan rennosti, enkä voinu vastustaa kiusausta vetää paria pikku pukkia ja laukka-spurttia ;) Sitten otettiin loppukäynnit ja mentiin taksisim talliin, jossa mun piti tietty kaataa melassiämpäri lattialle. Ja siitäkös se Lydia riemastui!

Toivottavasti tykkäsitte mun postauksesta. Laittakaahan kommenttia tulemaan, pitäisikö jonkun ponin kijoitella tänne useamminkin? Voin näet vinkkailla sitten kavereille että nekin kijoittelisi tänne jotain...?

♥: Bella