Flying meatball

Sunnuntaina, niin kuin otsikosta varmaankin huomannee, pompimme vähän esteitä virkistyksen vuoksi. Mentiin alkuun pellolle, ja Kepalla oli heti kolmosvaihde päällä. Joku maajussi oli käynyt kyntämässä puolet pellon perästä, ja jättänyt kyntöaurat keskelle peltoa... Siinä riitti ponilla ihmettelemistä. Saipahan Milja ainakin muutaman kivan höristys- kuvan! Hetken kummastelun jälkeen päästin Kepan sitten ravaamaan, ja kuinkas ollakkaan sitä viiletettiinkin jo pää kolmantena jalkana pitkin peltoa... Pelto oli järjettömän liukas ja saan kiittää onneeni, että se suostu hinastaan ennen sitä jäistä lätäkköö... Siinä sitten huohotin sydän kurkussa keskellä peltoo lihapullani selässä, ja mietin, että joskus toi poni vielä lennättää meidät molemmat johkin niskoilleen, sekä mut että ittensä.
   Ja ei, ei siihen meno loppunut, päätin että mennään vähän laukka ympyröitä pellon kuivimpaan kohtaan; kiitolaukkaa pellon kokosella ympyrällä! Tästä saa kuvat kertoa, Matildan sepustukset ei luultävästi riitä kertomaan meidän menoa...

Ja sitten hyppyihin; lähdettiin lämmitteleen esteille ihan perus 40-50 cm lankkupystyllä, joka meni tosi hyvin, mitä nyt muutamaa kiihdytystä huomioimatta...:D Poni imi esteelle tosi hyvin, ja lievästi sanottuna innostui. Pyysin Miljaa korottaan esteen jossainvaiheessa ehkä 75 cm korkeuteen, ja ekalla hypyllä tuli tiputus. Kepa on tosi tarkka, että jos se tiputtaa, se ei haluais mennä enää uudestaan, ja niin siinä kävikin; monet kerrat kiellettiin, ja lopulta tultiin yli semmosella gaselliloikalla että huhuhh... En viittiny sen jälkeen enempää ponia hyppyyttää, kun hypättiin tosiaan vaan virkistyksen vuoks :)
  

  

Meillähän ei tosiaan ole kenttää, joten jos halutaan hypätä kotona, pitää mennä pellolla tai pihatiellä. Tälläkertaa pelto oli tosi liukas, joten mentiin siinä pihatiellä. Seuraavalla kerralla kun hypätään, niin toivon, että päästään ihan valmennukseen pomppimaan, ettei mene meidän hyppiminen ihan puskailuksi...

Tällästä tälläkertää, see you tomorrow!