Tunteet pelissä

Heippa! Mun piti tänään kirjoittaa ihan vain viime ratsastuskerrasta, mutta mieleeni juolahti kisaaminen, ja mun viimeaikaiset vastenmieliset tunteet sitä kohtaan. Oon ollut alkukesästä tähän asti ihan masentunut aina kun puhutaan kisaamisesta. Se on johtunut siittä, että oon sellanen ihminen, että otan epäonnistumisista helposti itteeni, varsinkin kun on kyse ratsastuksesta. Meillä kun ei todellakaan viimeiset 4 kisaa mennyt ihan putkeen. Oon kuitenki lueskellut nyt lähiaikoina muista blogeista paljon kisapostauksia ja katsellut paljon videoita eri kisoista. Sain taottua päähäni, että kyllä muutkin epäonnistuu joskus, ei epäonnistuminen oo maailmanloppu! Uudella inspiraatiolla ollaan siis ens lauantaina lähdössä Ilolan halloween kisoihin, ja päätin, että mennää pitään sille radalle hauskaa ja vaikka ei menisikään ihan putkeen, jatketaan ponienergialla eteenpäin.